sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Koiratkin maastossa taas


Sainpas muuten naistenpäivän kunniaksi kukkia...

Naistenpäivän aattona kun heräsin, oli aivan makea ilma. Aurinko paistoi ja ulkona oli ehkä 2 astetta pakkasta ja aivan tuuleton ilma. Soitin parille kaverille, että tänään on pakko päästä hevosten kanssa maastoon, ja koirien pitää päästä mukaan. Sain kavereita ja lähdettiin kahdella hevosella ja kahden koiran kanssa pitkälle yli kahden tunnin maastolenkille. Nellillä oli kärryt ja Liisalla ratsastaja. Vanhan kaavan mukaan Renttu reippaana ja kilttinä koirana sai juosta irrallaan, ja oli hyvin huoleton vahdittava, Ryskä oli kärryn kyytiläisellä talutuksessa.

Ryskä juoksi tosi nätisti mukana. Malttoi olla kiskomatta ja oli muutenkin mallikelpoisesti. Sattui kuitenkin semmoinen juttu, että pyytelin koko illan sitten anteeksi Ryyhkänältä, etten ollut ottanut sitä kunnolla huomioon. Mulla oli huono omatunto.

Heti reissun alkupuolella tuli vastaan moottorikelkka. Hetkisen sen jälkeen Nelli päätti mennä täydestä ravista umpihankipellolle ja Ryskää vietiin kanssa. Sitten tuli vastaan lastenvaunut, ja kohta hevosia hermostuttivat juoksevat lapset. Kaikki meni kuitenkin hyvin eikä mitään pakoreaktioita tai muuta mainittavaa sattunut, mutta vaihtuvat tilanteet saivat aikaan sen, etten tyhmä minä tajunnut, että narussa juoksevan koirankin pitää päästä tarpeilleen. Renttuhan kyllä sai omat asiansa hoidettua kun juoksi irti. Sitten Ryskä alkoi juoksemaan vaikeammin, ja pyrkimään kärryn kyytiin. Yritettiin nostaa kyytiin, vaan ei onnistunut. Ei tyhmät ihmiset tajunneet, että koira pyytää saada pysähtyä tarpeilleen. Sitten huusi ratsastaja Liisan selästä, että nyt pitää pysähtyä, koira ei jaksa enää. Ihmettelin, että miten niin ei jaksa. Koira, joka juokse vaikka 5 tuntia yhteenmenoon jäniksen perässä. Katsoin taakseni, ja siellä Ryskä raukka yrittää juosten paskoa. Äkkiä kyytiläinen pois kyytistä ja hevonen seis, että raukka saa hoitaa hommansa loppuun.

Loppu reissu menikin sitten ilman kummempia kommervenkkejä. Ei häirinnyt meidän rauhaamme vastaan tuleva mopo, eikä ohi ajava traktori. Ryskäkin muistettiin päästää pissallekin. Harmi vaan että tästä mukavasta reissusta ei saatu yhtään kuvaa. Kaikilla oli kokoajan kädet täynnä töitä. Vaan sainpas kuitenkin kuvan naistenpäivän kukista...